nuttydefendordaze-blog

Latest Posts by nuttydefendordaze-blog

Many attempts are being made to bring about the long-awaited birth control pill for men. For example, Dr. John Amory of the University of Washington is revisiting 1950s research trials on male prisoners in the hopes of finding a way to stop the sperm maturation process. Tash and his team are looking to get a drug called Gamendazole into human clinical trials, and Parsemus is researching what it calls the “Clean Sheets Pill,” a drug that allows for male orgasm while inhibiting ejaculation. The result could potentially be an oral contraceptive that also reduces the transmission of HIV.

Birth Control: The New Options Men May Have in the Future

Hella cisnormative language in the link above — dig the title — but some interesting medical research nonetheless.

(via outforhealth)

Medical Apartheid: The Dark History of Medical Experimentation on Black Americans from Colonial Times to the Present

Harriet A. Washington

From the era of slavery to the present day, the first full history of black America’s shocking mistreatment as unwilling and unwitting experimental subjects at the hands of the medical establishment.

Medical Apartheid is the first and only comprehensive history of medical experimentation on African Americans. Starting with the earliest encounters between black Americans and Western medical researchers and the racist pseudoscience that resulted, it details the ways both slaves and freedmen were used in hospitals for experiments conducted without their knowledge—a tradition that continues today within some black populations. It reveals how blacks have historically been prey to grave-robbing as well as unauthorized autopsies and dissections. Moving into the twentieth century, it shows how the pseudoscience of eugenics and social Darwinism was used to justify experimental exploitation and shoddy medical treatment of blacks, and the view that they were biologically inferior, oversexed, and unfit for adult responsibilities. Shocking new details about the government’s notorious Tuskegee experiment are revealed, as are similar, less-well-known medical atrocities conducted by the government, the armed forces, prisons, and private institutions.

The product of years of prodigious research into medical journals and experimental reports long undisturbed, Medical Apartheid reveals the hidden underbelly of scientific research and makes possible, for the first time, an understanding of the roots of the African American health deficit. At last, it provides the fullest possible context for comprehending the behavioral fallout that has caused black Americans to view researchers—and indeed the whole medical establishment—with such deep distrust. No one concerned with issues of public health and racial justice can afford not to read Medical Apartheid, a masterful book that will stir up both controversy and long-needed debate.

Photo Source

Tutkijan halu auttaa

Olen kuullut monen tutkijan sanovan, että tähän työhön on lähdetty vahvasta halusta auttaa. Jokainen on tarjonnut oman tietämyksensä ja näkemyksensä yhteiskunnan käyttöön. Tutkijan työ on kyllä ehdottomasti enemmänkin kutsumusammatti ja elämäntyö kuin mitään muuta. Tutkittavat ongelmat ja asiat jäävät estämättä pyörimään päähän myös vapaa-ajalla ja monen tutkijan vapaa-aika kutistuu minimiinsä, kun ei vain malta olla pois työpöydän äärestä. Tutkittavat kysymykset pyörivät päässä ja ovat niin mielenkiintoisia, ettei olisi millään malttanut taas lähteä töistä.

Tutkijan työ voi olla hyvin koukuttavaa, mikäli siihen on aitoa paloa ja kiinnostusta. Luulen että minulle kävisi juuri niin. Tempautuisin mukaan tutkimuksiini niin vahvasti, että olisi vaikea välillä irrottautua työstä ja elää hetki niin sanottua normaalia arkea ja elämää. Olen yksi niistä ihmisistä, joka ei halua uppoutua normaalin arjen pyöritykseen. Haluan tehdä joka päivä sitä mistä eniten nautin ja innostua omasta työstäni. Työn aikaansaama flow-tila on paljon tärkeämpää kuin se summa, joka tilille rapsahtaa aina kerran kuussa. Tutkijan työ on kutsumustyötä, jota ei tehdä rahan tai arvostuksen vuoksi vaan aidosta halusta auttaa ja kiinnostuksesta elinikäiseen oppimiseen. Tuntuu, että mitä enemmän opin sitä enemmän haluankin oppia. Eikö siinä ole jo aika kovat edellytykset tutkijaksi tulemiseen?

Atrocities are not less atrocities when they occur in laboratories and are called medical research.

 George Bernard Shaw (via animalsmattertoo)

Becoming an inner ear expert takes a lot of drawing, reading and microscoping! 🔬 #research

Tutkijan työ

Tutkijalta vaaditaan monenmoista ammatillisen pätevyyden lisäksi. Tutkimustyö voi olla tosi itsenäistä työtä ja siinä on tärkeää ennen kaikkea se, että kykenee motivoitumaan työhön yhä uudelleen. Tutkimustyö voi olla myös tosi hidasta työtä ja kestää ehkä vuosia ennen kuin tietty tutkimus on saatu valmiiksi. Tutkimustyön taustalla on aina tietty motiivi. On jotakin mitä tutkitaan ja on syy miksi tutkitaan. Tutkimustyön edetessä motiivit työn aloittamisen takana voivat kuitenkin vaihdella, mikä löydökset näyttävät esimerkiksi sen, ettei kaikki olekaan kuten ennen tutkimustyön aloittamista kuviteltiin. Tutkimustyössä on paljon haastavia puolia, mutta ne pienet oivallukset pitäisivät riittää inspiraatioksi ja sisäinen motivaation pitäisi olla riittävän vahva, jotta tutkija jaksaa lähteä innoissaan joka päivä kohti uusia haasteita ja jatkaa siitä mihin edellisenä päivänä jäi, vaikka mitään uutta merkittävää ei olisikaan tapahtunut pitkään aikaan.

Olisi hienoa saada tutkijan pätevyys ja päästä tekemään tutkimustyötä yliopiston sisälle. Mahdollisuudet tutkimukseen yliopiston sisällä ovat merkittävät, sillä missä muualla kuin siellä syntyy uusia tuoreita ajatuksia aina uusien opiskelijoiden myötä ja vanhat ja viisaat päät yhdistyvät tähän nuorempien intoon ja energiaan. Yhteistörmäyksistä syntyy hienoja uusia asioita ja jo pelkästään seuraamalla nuorten työskentelyä tutkijat voisivat saada paljon uutta virtaa ja uusia ideoita osaksi omaa työtään. Yliopistojen keskeinen ja tärkeä tehtävä on nimenomaan tutkimustyö uuden työvoiman kouluttamisen lisäksi.

Tieteellinen tutkimus on suuressa arvossa ja tieteelliseen tutkimukseen satsataan, minkä vuoksi uskoisin että jos joskus pääsisin tutkijaksi yliopiston sisälle, olisi työpaikkakin aika taattu. Tutkijat kohtaavat monesti haasteita juuri sen suhteen, että onko rahaa tai rahoitusta tehdä tutkimustyötä. On tosi harmi, jos siitä syystä paljon uutta tietoa jää löytämättä. Tässä yksi epäkohta, jota vastaan jokaisen tutkijan tulisi myös oman ammattinsa kautta taistella. Tärkeällä tutkimukselle on aina löydettävä tekijöitä ja rahoitusta sitä tukemaan. Jos tutkimus on yliopistojen tärkeä tehtävä niin sitten tutkimuksen tukemisen tulisi olla valtion tärkeä tehtävä.

It would be absurd for those of us in the disability community to argue against genetic research or medical technology. Indeed, many people who have experienced disability are alive today because of medical technology (myself included) and are understandably grateful for any research that promises to improve the lives of the disabled. My concern here is that genomics, as the field is currently constituted and presented to the public, reinforces the social stigma attached to disability. Indeed, as we have seen, the genetic model of disability as defective or corrupted text reduces people with disabilities to the level of spelling mistakes, typographical errors that need to be eliminated by genetic editors. Feminist philosopher of science Sandra Harding reminds us that science is not value-free and that its technologies participate in the “translation of social agendas into technological ones”. Unfortunately, many of the new technologies associated with genomics—such as genetic tests and genetic screening—raise the specter of an old social agenda that is still very much a part of medical science’s professional and public discourse: eugenics. In fact, philosopher Philip Kitcher has referred to genetic screening as ‘laissez-faire eugenics.’

(Re)Writing the Genetic Body-Text: Disability, Textuality, and the Human Genome Project by James C. Wilson (via thelarkcosette)

The federal government announced plans Thursday to lift a moratorium on funding of certain controversial experiments that use human stem cells to create animal embryos that are partly human.

The National Institutes of Health is proposing a new policy to permit scientists to get federal money to make embryos, known as chimeras, under certain carefully monitored conditions.

The NIH imposed a moratorium on funding these experiments in September because they could raise ethical concerns.

One issue is that scientists might inadvertently create animals that have partly human brains, endowing them with some semblance of human consciousness or human thinking abilities. Another is that they could develop into animals with human sperm and eggs and breed, producing human embryos or fetuses inside animals or hybrid creatures.

But scientists have argued that they could take steps to prevent those outcomes and that the embryos provide invaluable tools for medical research.

NIH Plans To Lift Ban On Research Funds For Part-Human, Part-Animal Embryos

Photo: Pablo Ross of the University of California, Davis, inserts human stem cells into a pig embryo as part of experiments to create chimeric embryos. Rob Stein/NPR

Tutkijalääkäriohjelma

Olen kiinnostunut lääkärinammatista, mutta toisaalta ajatukset palloilevat kahden ammatin väliä. Toinen niistä on tutkijalääkäri, joka kiinnostaa myös hyvin paljon. Lääkärin koulutus kestää vuosia ja niin myös tutkijalääkärin. Tutkijalääkäriksi kouluttaudutaan samalla tavalla lääketieteellisen kautta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalääkärikoulutusohjelma auttaa eteenpäin tämän uran saralla. Mikäli mielii tutkijan ammattiin lääketieteen saralla on lääketieteellinen se ala, jota pyritään opiskelemaan. Tutkijalääkäriohjelma kiinnostaa paljon, mutta siinä on omat haasteensa. Olen hiukan lueskellut koulutuksesta leaforum -sivuston kautta.

Tutkijalääkäriohjelma on kieltämättä vaikea taival. Oon tosi kiinnostunut, mutta tiedän kuitenkin sen että ei se missään vaiheessa tule olemaan helppoa. Tutkijalääkäriopiskelijana olisi tehtävä tosi paljon töitä. Viiden kesän ajan tutkijalääkäriopiskelijat työskentelevät tutkimusryhmissä aina kolme kuukautta, ennen edes lääketieteen perustutkinnon suorittamista. Edessä olisi kova työrupeama ja se on hienoa, että heti jo ensimmäisen opiskeluvuoden kesänä on mahdollisuus päästä käsiksi tutkimustyöhön, josta maksetaan myös palkkaa.

Usein opiskelijat saavat harjoitella täysin ilmaiseksi, mutta lääketieteellisessä tilanne on onneksi paljon parempi. Kun perustutkinto on suoritettu on aika tehdä töitä väitöskirjan parissa. Väitöskirja valmistuu siten, että opiskelija tekee täysipäiväisesti tutkimustyötä väitöskirjan ohjaajan ryhmässä yhden kauden. Väitöskirjan tarkoituksena on laatia kirjallinen selonteko tietystä aiheesta ja puolustaa sitä julkisesti tiedekunnan hyväksymällä tavalla. Väitöskirjan tekeminen voi olla oikein mielenkiintoista kaikessa haastavuudessaan ja sillekin on mahdollista hakea rahoitusta. Se on tosi hyvä systeemi, sillä siten on mahdollisuus keskittyä täysillä tutkimustyöhön ilman rahahuolia. Rahoitus on mahdollista saada väitöskirjaa varten jopa 18 kuukaudeksi. On kuitenkin pystyttävä perustelemaan, että rahoitukselle on riittävät perusteet ja väitöskirjan valmistumisajankohta on kohtuullinen. Tutkijalääkäriohjelma antaa tosi hyvät valmiudet tutkimustyölle, sillä sitä pääsee toteuttamaan opintojen aikana jo niin paljon.

It’s gender discrimination that makes me crazy. When women are treated in a way that is not beneficial to their existence. And it happens in the workforce, it happens in politics — only 19 percent of the Congress are women — and in medical research and treatment. Most of the research on women’s heart disease, specifically, has been done for the last 50 years on men. Even in the laboratory, they use male mice instead of female mice. The female mice, I was told, ‘we don’t study them because they’re too complex — they have hormones, you know.’ So yeah, that’s exactly the reason you should study female mice! To help female humans. This makes me insane.

Barbra Streisand (via kloudygirl)

when ur the head of medical research in overwatch and u gotta save a dude that just came in with wounds on 90% of his body

Lapsuuden haaveista totta

Lääketieteellinen tutkimus on tärkeää työtä, jota ilman olisi jäänyt monta virstan pylvästä ottamatta lääketieteen alalla. Moni tauti olisi jäänyt parantamatta ja moni potilas menehtynyt kurjuuteensa ilman apukeinoa. Tutkiminen on aina kiinnostanut ja olen aina halunnut pyrkiä josskain elämän vaiheessa tutkimustyöhön. Myöhemmin ajatus on selkeytynyt ja se ala on lääketiede. Lääketieteellisellä tutkimuksella on minusta kaikista eniten arvoa juuri tällä hetkellä. Ihmisten hyvinvointi on kaikista tärkeintä ja olenkin aina ollut sellainen hyvin ihmisläheinen ja ihmisrakas persoona. Auttamisen tarve on aina ollut kova. Jo ihan lapsesta asti olen tykännyt hoitaa muita ja keksiä uudenlaisia tapoja tehdä asioita sekä uusia ratkaisuja pieniin arkisiin pulmiin. Äitikin vitsaili jo ennen kuin olin edes kouluikäinen, että siinä häärää tuleva tutkija. Ehkä vielä jonain päivänä olenkin ihan pätevä tutkija.

Suuri halu auttaa muita ja tehdä hyvää toisten ihmisten vuoksi sai minut lähtemään vuodeksi Afrikkaan Suomen Punaisen Ristin kautta. Olin siellä avustusjärjestön joukoissa tekemässä voitavani. Minulla ei ollut lääketieteellistä koulutusta tai mitään muutakaan niihin aikoihin, joten tein sen mitä pystyin. Ehkä vielä jonakin päivänä pääsen palaamaan sinne vapaaehtoisena lääkärinä, sillä paikallisten lääkäreiden työtä seurattuani tuli vain olo, että haluan tehdä samaa.

Lääkäreillä on suuri vastuu ja lääkäreitä tarvitaan äärimmäisen paljon. Lääkäreitä on niin paljon vähemmän, kuin mitä ihmisten todellinen tarve on ja lisäksi paikalliset ihmiset eivät pienestä vaivasta lääkäriin lähde. Vakavan sairauden kanssa kamppailevia oli lukemattomia. Siihen täytyy saada muutos. Tähän päivään mennessä olen nähnyt paljon sairauksia ja kurjuutta ja tuntuu että nyt on oma aikani auttaa mailmaa muuttumaan astetta paremmaksi paikaksi meille kaikille ihmisille täällä. Ehkä lapsuuden haaveet saadaan vielä todeksi jonakin päivänä, sillä kapuan ahkerasti polkua eteenpäin kohti tutkijan virallista titteliä. Haluan tehdä hyödyllistä työtä, jonka tuloksista tulee olemaan hyötyä monille muillekin kuin vain minulle. Tätä tietä on hyvä jatkaa ja tavoitella ahkerasti pitkäaikaisia haaveita.